Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Jumppasarjoja

Viime viikon hyvä tuntuma istuntaharjoituksiin jatkuu. Equstomin kurssilta minua jäi vaivaamaan ohje nostaa kantapäätä ylemmäs. Epäilin omia tuntemuksiani, kun nostettu kantapää tuntui kiristyksenä pohkeessa. Onneksi sain jatkaa istuntaharjoituksia Tiinan johdolla, jolloin heti alkuun asettelimme kantapään paikalleen - helpottavaa kyllä juuri siihen kohtaan, jonka olisin itse mieltänyt oikeaksi! Mutta tiukempaa jatkoa olikin tulossa: lopputunti treenattiin edelleen ravi-istuntaa ja pohkeen oikeaa paikkaa mielenkiintoisilla rullauksilla. Sain kumartua hyvin lähelle harjaa oikein matalaan kevyeen istuntaan ja sen jälkeen rullailla nikama nikamalta ylös tavalliseen asentoon ja palata uudelleen alas. Välillä rullasin aivan ylös asti ja välillä jäin alemmas. Nimittäin jossain kohdassa pohkeeni lähtee aavistuksen verran eteen, ja tällä harjoituksella pyrimme löytämään tämän kohdan, jotta voin kiinnittää huomiota sen oikeaan asentoon. Tiukkaa, mutta hyödyllistä! Seuraavana päivänä työpaikan kierreportaissa jalat muistuttivat olemassaolostaan...

Jos nyt pientä suloista Herra C:tä voi jostain moittia, niin voi hyvää päivää, miten kamala ravi sillä on! Tajusin tämän oikeastaan vasta nyt saatuani ratsastaa vieraita hevosia muutamana päivänä. Korkeassa pompotuksessa ei tosiaan ole kevyttä ja rentoa istuskella, mutta tuleepa ainakin treenattua tehokkaasti. Ehdin loppuviikosta myös jumppaan ja spinningiin, ja huomasin, että keskivartalon hallinta on kevyesti eri tasolla kuin hevostelemattomilla jumppaajilla, kiitos Charlyn.

Olen jatkanut vatsarullailuja myös omin päin ratsastaessa. On ihan mielenkiintoista pysähtyä tarkkailemaan, missä kohtaa omaa liikettä hevosen liike hidastuu tai muuttuu. Esimerkiksi laukassa Charly tulkitsee ratsastajan tietynlaisen asennonvaihdoksen helposti pyynnöksi siirtyä raviin. Kun alan hahmottaa tämän tietyn kohdan, osaan ajoissa ottaa lisää pohjetta tai raippaa peliin. Tänään niitä ei tosin paljon tarvittu, sillä virittelin Charlyn mielen virkistykseksi ja takapuolen jumppaamiseksi myös sekalaisen kokoelman kavaletteja, ristikoita ja puomeja maneesiin. Ihan uskomatonta nähdä, miten uneliaan hevosen päässä kuului ihan selvä "bling" ja sitten mentiin korvat tötteröllä. Meidän Sape on selvästi vain yhden asian hevonen!

Kun nyt jumpasta puhutaan, niin esittelenpä vielä uusimman salaisen aseeni: tasapainolaudan. Olen mukana kuntohaastekampanjassa,  jonka alkutesteissä heikoksi kohdakseni todettiin tasapaino, erityisesti toisella puolella. Varmasti istuntaharjoitukset ja yleinen liikunta ovat kohottaneet tasapainoilutaitoani, mutta kaverin suosituksesta kävin ostamassa vielä kotijumppavälineen, jolla keikuttelen päivittäin joitain minuutteja. Tehokasta tuntuu olevan! Päivä päivältä pysyn laudalla pidempään, ja olen alkanut myös tehdä sillä muutakin kuin vain seisoskelua. Mitäpä sitä ei hevosensa hyvinvoinnin eteen tekisi!

Toivottavasti tulevalla viikolla päästäisiin vihdoin satulantestauspuuhiin! Ja myös ratsutusprojekti on ottamassa ehkä tuulta alleen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti