Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Frontside Charlie ja muita tarinoita

Edellisen postauksen jälkeisenä päivänä ajattelin, että en voi ratsastaa julkisesti enää ikinä. Sen verran kamalan näköistä menoa näkyi maneesin peileistä. Rikkihän ne toki ovat, peilit siis, ja vaihtoon menossa. Ehkä siis vika olikin peileissä ja toivoa on? Tuon huonon päivän jälkeen on tullut uusiakin, mutta yleisesti ottaen suunta on ollut ylöspäin.

Hovieläinlääkäri saapui/eisaapunut/saapui/eisaapunut/saapui sittenkin vierailukäynnille ja arvioi ensimmäistä kertaa herra Lennartin yleiskunnon, ja päällisin puolin piti näkemästään. Ratsastaja sai kiukkuista säksätystä tosin satula-asioista: hiertyneet selkäkarva viestivät siitä, että satulassa ei ole ehkä ollut kaikki kunnossa. Selästä löytyikin pientä jäykkyyttä, jota hoidettiin, mutta muuten ei löytynyt erityistä huomauttamista. Tosin lihasmassaa saisi tulla lisää, ja herkkään vatsaan suositeltiin ensihoidoksi perinteistä olutkuuria. Muuten meidät lähetettiin muutaman päivän taluttelulevon kautta jatkamaan treenejä evästyksin "you don't wanna set a big fire if nothing's wrong". Näillä mennään.

Leon uusi kevätloimi ostettiin käytettynä Varsasta kilpahevoseksi -blogin kautta ja samoin hyvään käyttöön päätyivät myös dressyriderilta hankitut Eskadronin suojat. Kiitos, molemmat ovat erittäin mieleisiä!



Ja se valkoinen pörrikkä on terve kuin pukki. Molemmat (ja tallin muutkin hevoset) on todettu kliinisesti täysin kunnossa oleviksi sekä verikokeiden että myös uuden madotussuosituksen edellyttämien p-näytteiden kautta. Ratsastajakin on viime viikkoina luovuttanut erilaisia verinäytteitä enemmän kuin viimeiseen kymmeneen vuoteen yhteensä, mutta perusteellisesta tutkimuksesta huolimatta mitään tautia ei ole löydetty, sekaisin olevat veriarvot kylläkin. You don't wanna set a big fire if nothing's wrong?

Selkähoidon jälkeen Leo Leijona on ollut kuin eri hevonen: liikkuu paremmin eteen-alas ja on rennompi. Myös hiertyneet karvat katosivat lähes yhdessä yössä: nyt satulan alla kasvaa tasainen kastanjanruskea karvapeite! Olen oppinut sen kanssa aika paljon uutta hevosen toivomista säädöistä: dieselista alkaa löytyä myös reippaampia vaihteita (koska itsekin olen oppinut olemaan sen kanssa vähemmän löperö). Vähitellen tuntuu myös, että alan oppia käyttämään käsiäni paremmin ja elävämmin. Oikea käsi on tosin ongelma: itse diagnosoin ongelman hiirikäteen, joka jäykistää kyynärtaipeen liikaa väärään suuntaan. Tätä voisi varmaan yrittää korjata vaihtamalla työskentelytapoja toimistopäivän aikana? Mitäpä ei tosiaan tekisi ratsastuksensa eteen? Olemme nyt päässeet silti siihen pisteeseen, että tutustumisvaihe on ohi ja työnteko voisi toden teolla alkaa. Mielenkiintoista nähdä, millaista edistystä koen tapahtuneen vaikka kesän loppuun mennessä...


"Silmiäni usko en, kun se täti teki sen - täydellisen Frontside Charlien" kommentoi Challe-Polle. Tämäkin loimi on muuten nykyään jo ilmastoitu malli molemmista kyljistä (terveisiä vaan Kirsille...)

Charlypallo on nautiskellut aurinkoisista kevätpäivistä maastoilun ja myös sileän treenin merkeissä. Vuokraajakuvioiden sulaessa käsiin setä sai normaalia enemmän vapaapäiviä, ja yllätyksekseni huomasin, että joka toinen päivä vapaata, joka toinen työtä - rytmi näyttää sopivan sen korvien välille varsin hyvin. Hetkittäin karvakasa on muistuttanut ihan oikeaa kouluponia, saaden minut haaveilemaan vielä joskus starttaavani silläkin jonkun kisan. Kunnes Charly palautti minut ihan konkreettisesti maanpinnalle Frontside Charlie- nimisellä kouluratsastusliikkeellä, jossa suoritetaan voltti pään yli kerien ja palataan ilmakuperkeikan kautta takaisin seisovaan asentoon, ohjat yhä käsissä. Olin nimittäin niin pohjattoman tyhmä, että erehdyin pyytämään kerrankin kauniisti muodossa liikkuvalta ponilta ravissa avotaivutuksessa isompaa temponlisäystä: tämä käynnisti varsin napakan ja odottamattoman katapulttireaktion. Entisten tuntihevosten ammattiyhdistysliikkeen säännöt taas sanoivat, että ei pidä liikoja vaatia, jos hevonen jo ylittää itsensä? Harjoitus tosin jatkui välittömästi siitä, mihin loppuikin ennen kuperkeikkaa, joten täti voitti sentään ponin 1-0. Taistelu jatkuu.

Nyt bloggauksessakin palataan taas normaalirytmiin ja jutunaiheisiin. Mutta hei - 50 rekisteröitynyttä lukijaa! Kiitos! Myönnän tosin olevani hieman kuutamolla kaikkien googlereaderien, blogilistojen ja muiden palveluiden parissa, mutta ilmeisesti täällä kävijöitä on. Ja vaikka olen erityisen huono erilaisten virallisten tunnustusten, kilpailujen ja haasteiden kanssa, ajattelin nyt muistaa lukijaystäviä jollain kivalla. Kommentoikaa postaukseen ensi tiistaihin mennessä ja kertokaa vaikka, mistä erityisesti haluaisitte lukea - lähetän kahdelle arvottavalle kommentoijalle jonkun pienen yllätyksen!

13 kommenttia:

  1. Moikka! Olen aika uusi lukija joten en nyt osaa ehdottaa mitään aiheita.

    Kiinnostuin siitä, että mitä hevoselle tehtiin, jos selän karvattomat laikut katosivat noin nopeasti? Meillä on samanlainen oire, mutta ilmeisesti satulalle pitäisi tehdä jotain - on kai liian kapea. Vaihdoitko satulaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Yritän kirjoittaa satula- ja selkäjutuista vielä erillisen postauksen. Mitään selvää syytä ei ole löytynyt, mutta allaoleva kommentoija on esittänyt mielestäni aika hyviä arvauksia:)

      Poista
  2. Ooh, vihdoinkin päivitys! Mä olen kärsinyt vieroitusoireista kun ei olla oltu samassa kyydissäkään piiiiitkään aikaan! Lennun selkäkarvojen suhteen veikkaisin syyksi ihan liikkumisasennon muutosta. Järkeilen, että jos muoto on ollut pyöreämpi ja selkä kunnolla ylhäällä, niin satula istuu eri tavalla? Toinen syy voi toki olla ajankohta: huono talvikarva korvautuu hyvällä kesäkarvalla?

    VastaaPoista
  3. Mitä eläinlääkäri löysi Lennartin selästä ja miten se hoidettiin? Kiinnostaa, koska meillä myös satulaongelmaa, karvat kuluneet takatoppausten kohdalta ja uusi satula tilattu koska nykyistä ei saa muokattua tämän sopivammaksi..
    Oletko tulossa kesällä sennumeetingiin? :)

    VastaaPoista
  4. Hei! Minäkin olen aika uusi lukija, mutta itse pian kolmekymppisenä ja hevosia 90-luvun alusta harrastaneena kiinnostaisi kuulla kuinka pidät harrastuksen mielekkäänä - siis onhan hevostelu hauskaa, mutta välillä tallille liitää täynnä odotusta, toisina päivinä (kuten tänään räntäsateessa)taas sinne raahautuu täysin vailla inspiraatiota. Vai onko tämä vain minun ongelma, kun hevoset olleet aina omassa pihassa eikä niitä vapaapäiviä saa vaikka välillä tarvitsisikin?
    (Tosin aamutalleja en vaihtaisi pois, en en..)
    Hauskaa kevättä, seuraavaa postausta odottaen.

    VastaaPoista
  5. Olin ihan tohkeissani kun huomasin uuden päivityksen, johan tätä ooteltiinki! Tykkään lukea kyllä kaikki postaukset, mutta hauskimpia on ehdottomasti nämä "korvien välissä" osiot:)

    VastaaPoista
  6. Hei! Kaikki postaukset on oikein kivoja! Jos tulee hinku oikein räpeltää, niin olisi hauska lukea vaikka jotain hevosten hoitamisesta. Kuvat tietenkin on ekstraa.:)

    VastaaPoista
  7. Mää oon tykänny tosi paljon nykyisestä tyylistä ja teksteistä. Kirjota vaikka, joku tavallinen päivä tallilla postaus:)

    VastaaPoista
  8. Jee, uusi postaus! Minäkin olen pitkään seurannut jo blogiasi, pitääpä ihan rekisteröityä.

    VastaaPoista
  9. Miekin liityin viralliseksi lukijaksi, niin tulee seuraava kymmen nopeammin täyteen :D
    Eniten tykkään lukea Charlyn omasta kynästä lähteneitä aivoituksia, koska Hänellä tuntuu olevan sana ja toiminta hallussa.

    VastaaPoista
  10. Minä haluan lukea siitä ihan tavallisesta arjesta. Sulla on niin loistava kirjoitustyyli, että nauran usein ihan kippurassa (tai tyrskin hiljaa hihaan, jos töissä luen :). Eli jatka samaan tyyliin, mutta useammin! Enemmän, lisempää, nopeammin, kaikkitännehetinyt!

    VastaaPoista
  11. Minäkin tykkään juuri tästä. Olet hauska ja hyvä kirjoittaja. Osa teksteistä on lyhyitä ja ytimekkäitä ja osa sitten pidempiä. Kuviakin on. Jaksan lukea ja viihdyn. SIksi palaan aina uudelleen.

    VastaaPoista
  12. Aikuisten blogeja on liian vähän, siksi minäkin täällä hillun ;D
    Mielellään luen noita varustearvosteluja, sitten joku "normaali tallipäiväni" olis mukavaa luettavaa! Tottakai nuo kisapostauksetkin on kivoja!

    VastaaPoista