Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

tiistai 20. syyskuuta 2016

Ei vieläkään...

Edellisen postauksen jälkeen on nähty aikamoinen määrä satuloita. Hetken jo luulin, että etsintä voisi olla kokonaan ohi, mutta satulasepältä ei tullutkaan täysin vihreää valoa minun ja hevosen mielestä tähänastisista parhaalle satulalle. Sen sijaan sovitettavaksi jäi taas yksi uusi vaihtoehto lisää. Voitte kuvitella, että kohta alkaa hermo palaa.


Varsinaisen sovituksen osalta luotan yhteen (tai tarkalleen ottaen kahteen;) eri ammattilaiseen, mutta koska valikoimat eri liikkeillä ovat vaihtuvia, on tullut testattua muidenkin mahdollisten myyjien valikoimat. Siis sen lisäksi, että minulle myytäisiin englantilainen mittatilaussatula, on käyty tutkimassa myös
- satuloita vuokraava liike,
- myymälä, jossa kaikille myydään mukaan karvaromaani
- myymälä, jossa toiveistaan huolimatta saa neljäntonnin merkkisatulan
- hieman liian tuttavallisen satulamyyjän liike
- netin myyntipalstat
- ja niin edelleen.
Sitä kauppiasta, jota kukaan ei koskaan saa kiinni, en ole tavoittanut.

Tällä hetkellä vaihtoehtoina ovat omalla takapuolituntumalla jatkoon äänestetyn Equipe Oraclen lisäksi meidän vanhaa satulaa vastaava malli, mutta leveämpänä ja isommalla istuimella. Ja sen lisäksi eilen testiin tullut uusi satula, joka vaikuttaa ehkä ihan kivalta, mutta yhden kerran kokeilun perusteella en vielä pistäisi päätäni pantiksi, onko kyse siitä, että hevonen vaan liikkuu iloisena eteen vai oliko satula jostain kohtaa epämiellyttävä, ja siksi reipas eteenpäinpyrkimys lipsui enemmänkin altajuoksemisen puolelle...


Mitä tehdä? Jatkaa etsintää täydellistä odottaen? Vuokrata ensihätään joku sinne pain -vaihtoehto (joka kuitenkin on siis nykyistä parempi) Romauttaa budjetti ja lähteä etsimään myös kalliimmista hintaluokista? Ja koska nykyinen satula on ei-niin-tunnettua merkkiä, haluanko uudestaan samaan kierteeseen ja jatkaa useamman, mahdollisesti vaikeammin myytävän satulan omistajana?
Kuten sanottu, hevonen on silti enimmäkseen onnellinen ja tyytyväinen. (Lukuunottamatta tätä aamua, josta valmentaja antoi palautetta, että ei hyvä...) Minun ratsastuksessa on nyt isosti auttanyt yksi uusi vanha konsti: olin pohkeen ja ohjan väliin -mantraa hokiessani unohtanut, että ohjia on todellisuudessa kaksi. Pieni taivuttelu ja asettelu sisäohjalla tekee näköjään ihmeitä. Hevonen asettuu tuntumalle ja suoraksi selvästi entistä paremmin. Taivuttelu siten, että "selkärangan palaset loksahtavat kohdilleen" auttaa hämmentävän hyvin oikean vireen löytymistä. Erinomaisena sivutuotteena on vieläpä todettava, että kannuksen ja raipan käyttötarve on radikaalisti vähentynyt.


Sen verran täytyy vielä selventää kokeilijoille, että asettelu ja taivuttelu sisältää ilman muuta myös myötäämisen: sisäohjaan ei missään nimessä jäädä roikkumaan, vaan sieltä myödätään heti kun tavoiteltu muutos tuntuu. En tiedä, auttaako taivuttelu kaikkia, mutta isoa, ei-niin-notkeaa hevosta se selvästi aktivoi paremmin kuin aktiivinen jalalla ja kepillä eteen ajaminen. Jep, on kokeiltu sekin.
Mutta kun vaan saisi sopivan penkin jostain! Tallikaverin sanoin hevonen näyttää niin hyvältä, että ansaitsisimme löytää sen sopivan satulan tosi pian. Vahvasti samaa mieltä...

8 kommenttia:

  1. Ah niin rasittavaa! Aika paljon irti takaa tuo Amerigo (Onko Vega?) Vähän sen kuuluu ollakin, muttei ihan noin paljon? Sopisko teille Cervia paremmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oikein nähty. Tämä tosiaan on Vega, jota kuvasin sen näkemiseksi, onko irti liikaa vai sopivasti. Päädyin itsekin siihen, että on liikaa. Cerviaa tai Classicia, joita on suositeltu, ei ole sopivan kokoisina valitettavasti löytynyt. Equipen Emporio ja Oracle olisivat ehkä lähempänä totuutta, mutta niissäkään en välttämättä uskaltaisi täysin luottaa omaan silmään.

      Poista
  2. Toi rumba on kyllä helvettiä. Mittatilaussatula on rakkaus ja helpotus (vaikka ei ollut meille tehty, mutta Arbaleesian näemmä kaksoisolennolle selän suhteen) :D

    Meidän satula tai pikemminkin sohva (Childeric) on siitä jännä, että heppa on ollut lihasköyhä, silakka, läski ja muskelimimmi, mutta aina se satula on vaan sopinut! Ollaan päästy helpolla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei todellakaan ole enää kiva :) - kunpa tosiaan löytyisikin tuollainen satula, joka istuisi selän muuttuessa, kun sitä aina pakostakin tulee tapahtumaan.
      Mulla oli yksi Childeric jo testissä ja se oli I-ha-na, mutt valitettavasti aavistuksen liian leveä, ja ainakaan toistaiseksi ei ole löytynyt sellaista vaihtoehtoa, joka olisi vastaava mutta vähän kapeampana.

      Poista
  3. Kuvan penkki on ainakin valitettavan paljon etupainoinen, joten ei muuta kun parempaa mattesia etsimään tai sitten tonneja satulaan joka ei eihkö sovikaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep - tama olikin vähän kompatehtävä eli onnistuneet kuvat erittäin huonosta penkistä :) Onneksi ei siis ole niitä parhaita vaihtoehtoja. Jotka ei ole häävejä nekään.

      Tonneja satulaan, joka ei ehkä sovi ei taida onneksi toteutua tämän viimeisimmän tarjokkaan kohdalla kun hevonen juoksee karkuun jo pelkän penkin näkemistäkin...

      Poista
  4. Minkälainen satulan pitäisi olla?
    Minulla olisi Anky Salinero vaihdettavalla etukaarella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Tuosta ylemmästä postauksesta selviää varmaan jotain perustietoja, eli koko mielellään 17,5 leveys wide. Selkä on suorahko ja vähän taaksenouseva, ei kuitenkaan täysin suora. Lisäksi hevosella on ISOT lavat, joille tarvitaan tilaa. Jos tuntuu, että satulasi voisi olla tällaiseen selkään sopiva, niin laittele minulle viestiä sannas35 (at) gmail.com :)

      Poista