Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Homma hanskassa

Enpä taida tietää yhtä ainoaa hevosbloggaajaa, joka muoti- ja tyyliblogien tyyliin saisi ilmaislahjoja ja tuotenäytteitä eri valmistajilta ja sen perusteella esittelisi ja kehuisi lahjustuotteita. Koska olen siis taloudellisesti riippumaton, uskallan arvioida Charlyn ja minun käyttämiä varusteita rehellisen objektiivisesti. Tällä kertaa arvioitavana: hanskat.

Silloin kun menin aikuisratsastajien kertausalkeiskurssille x vuotta sitten, mainittiin tutustumiskirjeessä, että hanskat ovat ensiarvoisen tärkeä varuste. En muista, mitä olen lapsena pitänyt kädessä - jotain käsineitä varmaan. Alkeiskurssille ostin kuitenkin jotkut näppylähanskat. Sittemmin kädessä ovat palvelleet arkikäytössä nuhjaantuneet nahkahanskat tai mokkahanskat. Joitain raksatyyppisiä hanskoja on tullut hankittua tallihommiin, ja voi niillä ratsastaakin. Talvipakkasilla ovat vuosikausia palvelleet kolmisormirukkaset. (Kiitos äiti! Pidän niitä jatkuvasti muutenkin kuin tallilla, koska olen palelevaa lajia.)


Ensimmäiset Roecklini ostin jollain ensimmäisistä reissuista katsomaan sitä ensimmäistä vuokrahevosta. Vuosia siitä on muutama. Ne ovat palvelleet hyvin tähän asti, kunnes muutama viikko sitten kadotin toisen. Myönnettäkööt, ne eivät olleet enää kovin edustuskelpoiset. Kaverini, joka lainasi niitä keväällä kaapistani, lähetti tallilta tekstarin "lainasin sun kaapista sellaiset aika kämäisen näköiset hanskat mutta ne oli ihan mukavat kädessä." Siinäpä se - vaikka ne alkoivat olla kovinkin elämää nähneet, ovat ne ihanan ohuet ja napakat, ja se osa, jossa kumipäällystettä vielä on, pitää ohjista hyvän otteen.



Toiset mukavat hanskani ovat Schockemöhlen (linkkiä kannatta klikata vain omalla vastuulla). Ne ovat varsin vertailukelpoiset Roecklin kanssa. Ostin talvimallin hanskat, ja kahta päivää lukuunottamatta pärjäsin niillä koko viime talven pakkasilla. Olen joutunut pakon edessä käyttämään niitä nyt myös kesällä, koska esimerkiksi viime viikon koulukurssilla toisella tallilla tajusin kotoa lähtiessä, että kaikki "normaalivarusteet" ovat Charlyn luona ja siksi piti mukaan pakata jotain mitä kotoa löytyi. Näiden ääriolosuhteiden kokemusten perusteella uskallan sanoa, että ne ovat erittäin hyvin hengittävät - lämpimät talvella eivätkä hiosta +25 asteen kesäkelillä! Ihmehanskat - ja uskaltaisin jopa väittää, että kumipinta saattaa kestää jopa paremmin kuin Roecklilla.



Kävin keväällä Muston ystävämyynnissä ja sieltä tarttui halvalla mukaan kahdet(!) Competition Gloves -nimiset käsineet, jotka ulkoisesti ovat täysin Roecklin kopiot. Onnittelin itseäni edullisesta loisto-ostoksesta. Näin jälkikäteen voisi lähinnä hakata päätään seinään: Mustot ovat todelliset hikihautomot: kädet paahtuvat ja hikoilevat, ja se kumipintakin alkaa rispautua pois. Muutama viikko kesähellettä, ja hanskoista irtoava haju riitti karkottamaan kärpäset ja muut pörriäiset. Samoin myös kanssaratsastajat. Ihme kyllä ne kestivät 50 asteen konepesun. Ystävä sortui samoihin hanskoihin, ja ymmärtääkseni hänellä oli samankaltaisia kokemuksia. Suosittelen käyttämään samat rahat vaikka... no, mihin tahansa muuhun. (Muista Musto-tuotteista on sen sijaan vain hyviä käyttökokemuksia.)

Summa summarum: käytä käsinerahasi Roeckliin tai Schockemöhleen.

Koska nyt aloitin valittamisen, niin valitan vielä toisenkin virheostoksen: Mountain Horsen ratsastushousut. Omistin ne supersuositut Jeanie-farkut kolme viikkoa kunnes myin ne eteenpäin vartalolleni täysin sopimattomina. Tyhmä pää on kuitenkin hidas oppimaan, ja siksi tempaisin ennen Ypäjän leiriä paikallisen kaupan alekorista 30 euron poistoparin toista Mountain Horsen mallia. Malli istui kropalleni paremmin. Kokonumero oli tosin jotain ihan muuta kuin mitä olen tottunut käyttämään, mutta ajattelin että ne ovat mukavat kesähousut, jotka eivät hierrä ja purista. Neljän käyttökerran jälkeen heitin ne pesuun. Tuloksena muutamia purkaantuvia saumoja ja selvästi väriä vaihtava väri. Tuntuvatpa ne pirulaiset vielä löpsähtävänkin! Ne palvelevat todennäköisesti vielä siedettävästi talvihousuina, sillä venyneinä niiden sisään mahtuu taatusti kalsarikerros jos toinenkin. Jos olisin maksanut niistä satasen ylittävän normihinnan, niin kyllä ****** ja kovasti.

Ja ei, emme Charlyn kanssa ole pelkästään merkkivarusteissa tuuppaava tekstiiliratsukko. Kelien viiletessä täytynee joskus esitellä apelta peritty maastokuvioinen teddyvuorinen pilkkihaalari ja Herra Ekonoomin rakkaudella valitsema neonkeltainen "turvatakki" in action...

Ps. Heippa h-alkuisessa varustekaupassa työskentelevä kaverini (juuri sinä!) tai paikallinen varustekauppias! Charly ja minä emme varmasti kieltäydy testattavista tuotteista... Voimme mielihyvin tehdä tästä Suomen ensimmäisen seniori-ikäisten hevosmuotiblogin!

1 kommentti:

  1. kiva blogi ! ja ihana tää charly =)
    www.satuandponies.blogspot.com

    VastaaPoista