Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Back in the saddle

Charly ei ole ollut koskaan tyyppiä "ikuisen rodun uskollinen ystävä". Se on omissa oloissaan viihtyvä luupää, joka mitä ilmeisimmin pitää ihmistä vain ruokinta-automaattina. Siitä huolimatta se näytti olevan ihmeen innoissaan, kun palasin lomalta. Laitumella se tulee heti luokseni. Eilen se kuuli tai näki minun puuhailevan tallin pihalla ja seurasi koko matkan, kun kävelin sen luokse melkein puolen kilometrin matkan, kävellen samaa reittiä omaa laiduntaan pitkin. Ehkä sillä oli kova nälkä?

Laidunloma on tehnyt meille hyvää. Charly alkaa näyttää aika tuhdilta pojalta. Se saa kunnon siedätyshoitoa myös säikyttäviin asioihin, koska tämänhetkinen laidun sijaitsee siten, että se joutuu säännöllisesti kohtaamaan suuret inhokkinsa: naapurin, joka puuhaa kaikenlaista epämääräistä ja äänekästä vajansa takana sekä keltaisella mopolla ajavan teinipojan. Laidunkaverin kanssa siitä on tullut kuin paita ja peppu.

Arkistoaarre. Charly joskus 2009-2010. Kuvaaja tuntematon.

Myös ratsastus on paljon mukavampaa kuin ennen lomaa. Charly on reippaampi ja innokkaampi - siis toki Charly-asteikolla. Kun ennen lomaa tuntui siltä, että kaikki sen osaamisen rippeetkin ovat kadonneet, nyt myös nostot, väistöt  ja taivutukset näyttävät taas pelaavan. Kyllä viime kuukaudet ovat muuttaneet hevosta: vanhoista vinouksista ei näy enää merkkiäkään. Samoin irtojuoksuttaessa näkee, että liikkeet eivät ole niin potkukelkkamaisia kuin ennen. Terve ja tyytyväinen poika! Pään asento on valitettavasti toki edelleen enimmäkseen sitä kamalaa vanhaa, mutta se yrittää. Menomme kentällä on sen näköistä, että junnuratsastaja voisi varmasti sen näköisellä hölkällä saada Helppo C-luokan hyväksytyin tuloksin läpi. Charly-asteikolla tämä on huikeaa edistystä...

Eilen otin vihdoin käyttöön myös uuden koulusatulan. Oi onnea, oi autuutta! Kaikki tulevat hevoseni ostetaan sen periaatteen mukaan, että tämän satulan on sovittava niille... Tältä tuntuisi varmaan jonkun Aston Martinin tai Jaguarin ajaminen (joskin minun allani oli silti edelleen Fiat 600:n moottori). Se on täydellinen kaikin puolin, niin hyvä istua! Charlykin tuntui tykkäävän. En tiedä, oliko kyseessä pelkkä kuvitelma, mutta sen ravi tämän satulan kanssa oli ihan erilaista - paljon pidempää ja letkeämpää. Laukka ei ehkä ollut ihan niin menevää, mutta nostot toimivat hyvin ja enimmäkseen painoavuilla. Satulasta jääneet hikijäljet osoittivat myös (onneksi!), että satula istuu hyvin ja tasaisesti. Hyvä penkki, kertakaikkiaan! Nyt siis peukut ristissä toivomaan, että tämä satula sopisi meille vielä pitkän aikaa.

Ai niin, kiitos ja tervetuloa myös kaikille uusille lukijoille!

PS. Teen uuden välilehden myytäville tavaroille, saa käydä kurkkimassa! Nyt myyntiin menevät ensin ainakin ne uudet ihanat suitset (nyyyhhh!!!), jotka olivat kuitenkin Charlyn suikeropäähän liian isot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti