Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

tiistai 20. elokuuta 2013

Maintenance day

Aiemmassa työpaikassa arvoisat kollegat valistivat, että jokaisen naisen kuuluu nykyään pitää silloin tällöin ns. maintenance day eli itsensä hoitopäivä, jolloin laitetaan kuntoon ihoa, hiuksia, kroppaa, kynsiä ja mitä milloinkin, mutta tosiaan pidemmän kaavan kautta. Itse en vielä ole tähän trendiin ehtinyt. Ei ole aikaa (tai käytän aikani mieluummin paremmin johonkin muuhun) enkä ehkä muutenkaan ole tyypiltäni mikään day spa -lady.

On varmaan sanomattakin selvää, mikä lady tässä perheessä saa rahallisen ja ajallisen hoitokiintiön. Kessi. Viikonloppuna kävin vihdoin lääkäri pitämässä kaivatun kausitsekkauksen. Sen lisäksi, että muutama edeltävä yö meni stressissä valvoen, olin ajautunut jo tilanteeseen, jossa Kessi sai lähinnä kevyttä liikuntaa ja kävelyä. Se tuntui huonolta ja aristi selkäänsä aika voimakkaasti. Oli vaikea sanoa, mikä tai missä mahdollinen vika olisi, mutta jokainen varmasti tietää sen huonon tunteen, kun "sen vain tuntee".



Tuomio tuli, sarjassa hyvät ja huonot uutiset. Hyvät uutiset olivat, että selässä ei ollut mitään lihasjumia kummallisempaa. Ei siis paljon pelättyä kissing spinea tai muuta vakavaa! Jumituksen aiheuttaja oli alempana: oikea takajalka, joka reagoi lievästi taivutuksiin. Röntgenissä näkyi mahdollisesti pientä sanottavaa, mutta tässä vaiheessa hoitona oli piikitystä, kävelykuuria ja tilanteen seuraamista. Vielä en täysin hengitä helpotuksesta, mutta elämä kuitenkin jatkuu ja ensi viikolla pääsen jo ratsaille.

Huolto jatkui hammaslääkärillä, jonka autuaasti olin unohtanut. Onneksi soitto tallilta herätti todellisuuteen, ja lääkärireissulle lähti aluksi meidän hevosmies. Itse olin iloisesti kokouksessa, ja päivän asuna luonnollisesti hyvin tilanteeseen sopivat uudehkot mokkanilkkurit ja upouusi paitapusero. Loistava asu kohdata kuolaa, sylkeä ja kuravesiä!

Asioimme tälläkin kertaa Vermossa Jutilla. Vaikka aluksi totesin, että ei Kessillä varmaan mitään ihmeellistä hampaissa ole (esimerkiksi Leoon verrattuna), mainitsin kuitenkin ohjalle painamisen, ajoittaisen altajuoksemisen ja sen, että toinen suupieli aukeaa helposti kuolaimesta. En tiedä, olinko enää edes yllättynyt, kun Juti totesikin heti sen kielivän tietyntyyppisistä suun ongelmista. Jep. Hammaspiikkejä, ja ollut jo pitkään. Poskissa oli paljon tuoreehkoja haavoja, ja vanhaa arpikudosta. Myös purennassa oli paljon pientä korjailtavaa, pahimpana ehkä niin matala ylähammas, että alahammas pureutuu samalta kohdalta ylös ikeneen. Tilanne kuulostaa itse asiassa hyvin paljon samanlaiselta kuin mitä Heidi vähän aikaa sitten kuvaili. Kiinnostavaa seurata tilannetta nyt hoidon jälkeen. Ehkä ratsastettavuuskin paranisi?

 


Valitettavasti Kessi-kesseli ei yhtään ymmärtänyt arvostaa vaivalla, hiellä ja kalliilla rahalla hankittuja ylläpitotoimia. Kaikki meni molemmilla kerroilla hyvin niin kauan kunnes sen näköpiiriin tuli joku neula tai piikki. Loppu onkin jo historiaa. Selkä- ja jalkahoidon yhteydessä rauhoitusaine ei ilmeisesti edes kunnolla tehonnut. Meitä oli useampi kiinnipitelijä, mutta hoito loppui lopulta siihen, kun Kessi päätti älykkäänä tyttönä heittäytyä makuulleen lääkärin päälle. Ei ole erityisen mukavaa katsoa hevosensa romahtavan rytinällä betonilattiaan! Onneksi kenellekään ei jäänyt pysyviä vammoja kuin korkeintaan henkiselle puolelle.

Myös Vermossa itse hoitotoimenpiteet kestivät ehkä 7 minuuttia, mutta pään nostelemisen, kolmeen eri kertaan tehdyn rauhoituksen ja muun kiukuttelun johdosta hoitoaikaa kului yhteensä tunti. Vahvat mieskädet ovat olleet paikallaan. Arvostan ihan oikeasti sitä, että viime päivinä olemme viettäneet yhteistä parisuhteen laatuaikaa mukavan ja palkitsevan eläinharrastuksen parissa...

Jossain määrin helpottavaa on, että Kessin käytös ei ollut paniikkista, vaan ainoastaan kiukuttelevaa. Juti kiteytti tilanteen hyvin, että iso ja vahva hevonen on ilmeisesti aiemmin oppinut, että epämiellyttäviä asioita ei ehkä tehdä ollenkaan, jos se nostelee päätä tai muuten oikuttelee. Koska nyt kaikki saatiin kunnialla tehtyä, on ehkä toivoa siitä, että jatkossa päästäisiin helpommalla. Kessihän on kuitenkin pohjimmiltaan hyvin kiltti. Koputa puuta.

 


Sattuneesta syystä viime päivien tapahtumista ei ole kuvallisia todisteita, joten tämän kerran kuvituksena on pitkästä aikaa valkoista vanhaa herraa, joka ei ole kipeä mistään eikä kaipaa mitään ylenpalttista pamperoimista. Pienenä mainospalana vielä mainittakoon, että Charlyn asuintalllilla olisi ilmeisesti vielä vapaita paikkoja nuorille oreille ja ruunille ensi talveksi. Charly suosittelee! klik (kuvista kiitos myös Päiväkumpuun!)

PS. Tänään se alkaa: ratsastuksen EM-kisat Tanskan Herningissä! Team Kessi pitää ankarasti peukkuja koko Suomen joukkueelle, mutta erityisen paljon tietysti sille ratsastajalle, joka hienolla menestyksellä on luotsannut nuoren Kessin racing-sarjojen läpi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti