Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

torstai 26. maaliskuuta 2015

Hetkiä kamerassa

Ei tarvitse olla välttämättä mikään erityisen tarkka silmä havaitakseen, että tässä blogissa ei useimmiten herkutella upeimmilla valokuvilla. Olen avoimesti kateellinen niille, joille kuvaajan järjestäminen on helppoa. Näin junnuiän ohittaneena tuntuisi kevyesti itsekkäältä pakottaa joku kaveri seisomaan kurassa kentänlaidalla kameran kanssa. Rakas perheenjäsen taas yleensä ottaa tallilla aika nopeasti jalat alleen. Tai ne muutamat kerrat, kun olen saanut ihmissuhteen kamerankäyttöön pakotettua, on lopputulos ollut luokkaa "kuvasin varsaa, kun se oli söpömpi."
 
Jonkin aikaa sitten oli tarjolla harvinaista herkkua. Ystäväni Minna, joka on tallinpidon lisäksi äärimmäisen taitava valokuvaaja, kävi pitkästä aikaa moikkaamassa ja ilahdutti myös muutamalla kuvalla. Minun täydellisessä elämässäni juuri ennen Minnan saapumista alkoi jäätävä kaatosade. Kun menin sitä pakoon maneesiin, pimeni koko kylä sähkökatkon seurauksena. Upeeta, mahtavaa! Potta päähän peittämään kastunutta lettiä ja takki niskaan suojaamaan enemmältä tihkulta. Päädyimme olemaan pihalla ihan fyysisestikin.
 
Minähän en varsinaisesti nauti kuvattavana olosta, mutta kaverin kanssa höpötellessä kameran läsnäolo pääsi lähes unohtumaan, eikä mikään näistäkään otoksista ole varsinaisesti kovin poseerattu. Lopputulokseen voin olla kovin tyytyväinen - mallit nyt tietysti ovat mitä ovat!
 

 "Kuuleha sie..."
 Katse kirkkaana kohti tulevaisuutta?
 Kaverit!
 "Jos tuosta hevosesta pitäisi etsiä vikaa, niin se on kyllä tosi ilmeetön" sanoi aikanaan Kessin myyjä. Jaa, näin vai?
 
Kuvaaja itsekin, pilkkeenä silmäkulmassa.
 
 
Superkiitos Minnalle ja apujoukoille, ihania olette! Vaikka kavereita ollaankin, niin uskallan silti objektiivisesti vinkata, että valokuvauksen lisäksi minulla on ehdottoman hyviä kokemuksia Minnan Päiväkummun hevostilan palveluista. Sinne lähtisi varmasti orivarsani, jos minulla sellainen olisi!

11 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Taitava kuvaaja - ja näihin tuli jotenkin niin luonnollinen, kiva tunnelma!

      Poista
  2. Hienoja otoksia! :)

    Viimeksi kun itse sain miehen JA kamerarepun tallille, otti hän sitten ohikulkeneesta lentokoneesta reilut parisataa kuvaa kun yritin muka saada hevosta ikuistamaan... Noh, alun perin tämä on sentään ostanut ihan hillittömän kuvauskaluston koulukisojen ikuistamista varten, ehkä se innostus jostain vielä kaivetaan.... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on NIIN tätä, tuttu tunne. Kuvaaja tosiaan keskittyy yleensä ihan muihin asioihin kuin siihen kuvaamiseen mitä oli pyydetty. Tai sitten pari hätäistä räpsyä tallin ovella ja "mä otin jo, eihän enää tarvii?"

      Poista
  3. Niin tunnistan kuvattoman blogin tuskan... kuvaajia en edes kehtaa raahauttaa tallille, on se sen verran syrjässä ja toisaalta en halua ratsastaa kameraa varten. Sitten kun kuvia tulee, niitä tulee yleensä "läjä" kerralla. Omaan käyttöön videoita on tullut otettua kuitenkin säännöllisesti, ja niistä tulee otettua oppia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Kun ne tallit tyypillisesti ovat ei-ihan-helpoimpien kulkureittien varrella eikä siellä muutenkaan pyöri ylimääräisiä notkujia kuvia ottamaan. Silloin tällöin jotain videonpätkää olen minäkin onnistunut saamaan. Talvi ja pimeys latistavat tietysti kuvausmahdollisuuksia entisestään...

      Poista
  4. Moikka,
    Täällä juuri vasta blogiisi löytänyt uusi lukija, lasten kautta hevostelija vain. No on meillä suokkitamma, asuu täysihoitotallilla.
    Kuule, vääristääköhän kuvat mutta kypäräsi näyttää ihan hervottoman isolta. Kokeile vetää lipasta alaspäin, ei saa tulla nenäluuhun saakka. No kyllähän sinä kauan hevostelleena tiedät. Mitäs minä nyt tässä besserwissereilen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa anonyymi lukija, mukava tapa kirjoittaa sinulla! Kypärä on ihan sopivan kokoinen eikä liiku mihinkään. Vika on enemmänkin päässä - minulla on sen verran kapeat kasvot, että valitettavasti kypärä kuin kypärä näyttää päässäni yleensä enemmän pesuvadilta kuin kypärältä;) Eivätkä kypärätkään enää ole sellaisia sirommin päähän istuvia munankuoria kuin joskus ennen!

      Poista
    2. :) no hyvä. Turvallisuus ennen kaikkea, sano hevoinen.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Oho. Menin ihan hiljaiseksi tällaisesta postauksessa, missä kyllä nyt Sanna ehkä turhaan noin ylistää.. Olen aina sanonut (ja tulen vastaisuudessakin sanomaan), että minulla on hyvä kamera ja kuvankäsittelyohjelma, hyvät mallit ja aikaa; kaikki, millä aikalailla kuka vaan onnistuu kuvissa. Ei tarvitse olla täydellisiä malleja tai muitakaan upeuksia vaan aikaa, jotta taviskin ehtii unohtaa kameran läsnäolon. Sitäpaitsi mikään ei voita hevosia kuvauskohteina (joskin tuo lentokonekommentti oli sangen hilpeä :D )!

    VastaaPoista