Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

torstai 25. huhtikuuta 2013

Eteenpäin elävän mieli

Niin, mitä sitten seuraavaksi?

Voin sanoa, että oman surutyöni kannalta paras mahdollinen ratkaisu oli pungeta ensimmäisen mahdollisen hevosen selkään mahdollisimman pian. Se auttoi ymmärtämään, että ratsastus on mahdollista edelleenkin. Jossain määrin oli jopa ärsyttävän ilahduttavaa huomata, että vieras lainahevonen toimi minulla jopa ehkä paremmin kuin Leo. Maailmassa on siis muitakin hevosia, vaikkakin erilaisia.

Tulin viime viikonloppuna puhuneeksi toisen hevosenomistajan kanssa, joka myös menetti ponin ähkyleikkauksen seurauksena. Hän sanoi myös, että kynnys tallille menemiseen ja hevosen selkään nousemiseen kasvaa ajan kuluessa. Hän pystyi menemään tallille vasta lähes vuoden jälkeen, ja se olikin tosi vaikeaa. Minulla oli kai onni onnettomuudessa, että oli "pakko" - pakko hoitaa hoidettavia asioita, pakko tuoda tavarat takaisin, pakko pitää itseni liikkeellä...

Selvää on, että ratsastusta ja hevosia en saa elämästäni pois. On pakko tunnustaa, että jo viime syksystä lähtien olin tehnyt pientä ajatustyötä siitä, miten toimisin "entä jos" tilanteessa. Nimenomaan oman hevosen kanssa toimiminen ja muukin tekeminen kuin vain pelkkä ratsastus on sen verran tärkeää, että ratsastuskouluratsastajaa tai satunnaista vuokraajaa minusta ei ehkä enää saa. Ruskean sivuston markkinat-osasto on saanut uuden ahkeran vierailijan.

Tällä hetkellä tilanne on toisaalta hyvä: saan jatkaa sen saman hapannaamaisen tamman ratsastamista, jonka kanssa aloitin yhteistyön jo Leon leikkauksen jälkeen. Koska optimistina ehdin jo maaliskuun alussa karsia tamman viikkokerrat minimiin Leon selkään päästyäni, olen saanut toisen sijaisratsun myös muhkean isoliikkeisestä ruunasta. Myös usea ystävä on tarjonnut mahdollisuuksia päästä silloin tällöin ratsaille heidän hevosillaan.



Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, ei ostettavan hevosen löytämiseksi tarvitsisi mennä kuin yhden karsinan päähän Leon omasta, tutusta, tällä hetkellä tyhjästä karsinasta. Se vaihtoehto tuntuisi kovin helpolta ja vaivattomalta. Onneksi minulla on supervalmentaja, joka ilmoitti, että mitään hevosta ei osteta (edes hänen kauttaan!) ennen kuin olen kokeillut riittävästi erilaisia vaihtoehtoja ja miettinyt kunnolla, mikä niistä tuntuisi oikeimmalta. Nyt alkaa siis projekti "kokeillaan hevosia". Jos luoja ja Pohjola-yhtiön henkivakuutuskorvausosasto suo, voi sopiva ratsu löytyä nopeastikin. Olen kuitenkin varautunut odottamaan ja säästämään rahaa tulevan varalle, jotta tarvittaessa pystyn nopeisiinkin päätöksiin.

Ja hei jee, huomenna kutsuu taas Göteborg Horse Show! Maailmancupin finaalit! Hyvää seuraa ja kevätaurinkoa! Ja jos onni on kohdallaan, mukaan voi tulla vaikka "lotterihäst"! Tämän vuoden shoppailubudjetin taidan käyttää tuntemattoman hevosen varusteiden sijaan arpojen raaputtamiseen...

2 kommenttia:

  1. Pidetään Suomen lippu korkealla siellä! Meidän lento on perillä siellä puolen päivän jälkeen :)

    VastaaPoista
  2. Ehdottomasti! Me ollaan hätäisinä jo heti aamusta, ja täydennysryhmä tulee iltapäivällä:)

    VastaaPoista