Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Se on pienestä kii!

Satula saapui viikonloppuna takaisin.

Ulkopuolinen tarkastelu ei osoittanut suuriakaan muutoksia satulassa. Toppauksia oli ehkä vähän tarkastettu, ymmärtääkseni etummaisen vastinhihnan kohtaa vähän siirretty ja etukaarta kavennettu. Satula oli mukavan pehmeä. Silti jo ensimmäisten ratsastusminuuttien aikana ristiselkäni ja oikea lonkkani ilmoittivat vanhan tutun  säryn paluusta entistäkin vahvempana. (Näistä vaivoista oli sentään ollut taukoa Piinapenkin käyttöajan, jotain positiivista siis siinäkin...) Suu kiinni ja ratsasta - ja opettele istumaan suorassa, ilmoitti valmentaja. Eikun menoksi.

Tuntuu kuin satulan mukana olisi vaihdettu koko hevonen! Kaikki ylimääräiset potkut ja tammahässäkät hävisivät kuin tyhjään. Jos joku ei onnistu, niin vika on selvästi satulan päällä, ja varsin helposti ongelma on kohdistettavissa kipeään oikeaan lonkkaan, jota jännitän, mikä saa Kessinkin jännittymään. Jos saan lonkan rennoksi ja auki ja kyljet venymään, kaikki kyllä sujuu.

Erityisen iloinen olen siitä, että se laukkaa sittenkin. Koko syksyn olen enemmän ja vähemmän aktiivisesti surrut Kessin heikointa askellajia ja sitä, että laukan tasoa ei ehkä koskaan saada sellaiseksi, että mitään sanottavampaa menestystä kisaradalla olisi odotettavissa. On ollut hämmentävää huomata, että laukka loppujen lopuksi rullaa ihan hyvin. Kokoaminen on tällä hevosella edelleen hieman työläämpää, mutta vähitellen ehkä sitäkin voidaan parantaa. Tuntuu niin helpottavalta, että hevosessa ei ehkä olekaan mitään niin pahaa vikaa, etteikö sille saataisi kolmea ihan siedettävää askellajia.

Vaikka enimmäkseen vika on aina satulan päällä, niin tällä kertaa sitä selvästi oli myös satulassa. Varusteurheilua, nääs. Toivotaan tilanteen jatkumista hyvänä. Tämänhetkisissä fiiliksissä suunnilleen lasken joka päivä tunteja siihen, että pääsisi taas tallille!


Pikkuisen harmittaa, että meidän viime viikonlopulle kaavaillut rataharkat peruuntuivat, kun minä oli satulaton ja pari muuta aktiivisinta yskivät keuhkojaan pellolle. Toivottavasti uusia mahdollisuuksia tulisi talvikauden aikana, nyt olisi nimittäin taas näyttämisen halua!

6 kommenttia:

  1. Hienoa, toivotaan että hyvä meininki jatkuu!

    VastaaPoista
  2. Ratsastustauko parantaa yleensä hevosen kuin hevosen ja vaivan kuin vaivan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, monella ratsastustauko auttaa! Meillähän ei ollut päivääkään taukoa, vain eri satula(t) käytössä.

      Poista