Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Muutto maalle

Suvun esiäiti vei muutamia vuosikymmeniä sitten katraansa kesänviettoon Kirkkonummelle sillä asenteella, että sieltä ei turhaan koko kesänä poistutakaan. Pakkaaminen ja "muuton" suunnittelu oli käsittääkseni aika suuremman luokan projekti. Samalla hartaudella valmistelin myös Charlyn muuttoa, vaikka järki sanoikin, että ehdin kyllä kuskata kaikkia unohtuneita tavaroita kodin ja uuden tallin välillä vaikka päivittäin.

Charlyn matkustaminen suoraan sanottuna huolestutti etukäteen. Minulla oli vielä varsin tuoreessa muistissa ne muutaman ajelukeikat, jolloin Charly esitteli lastatessa esimerkiksi tällaisia...



tällaisia....

ja tällaisia liikkeitä.


Ratsailla raippaan lähestulkoon reagoimaton hevoseni kun löytää itsestään täysin uusia ulottuvuuksia aina kun sitä hieman opettaa raipalla tai piiskalla maastakäsin. (Yhdennäköisyys noihin tähtiin on huima, eikö? Ilmankos korkeamman koulunkin liikkeet irtoavat tarvittaessa...)

Nyt päästiin kuitenkin varsin helpolla: olin värvännyt kyllä muutamat apukädet pitämään liinoja ja muita apuvälineitä lastatessa. Olimme kuitenkin sen verran hyvin etuajassa, että aloitimme kokeilun ilman pikku apulaisia. Muutaman ihmettelykierroksen jälkeen Herra C oli nätisti kopissa ja uppoutui täysin rinnoin porkkana- ja pastillitarjoilun kimppuun. Nopeaa lastausta kieltämättä edesauttoi tallimme Natural Horsemanship-henkinen Grand Old Lady, joka heitti herra C:tä lumipallolla hanuriin. Kesäkeleille täytyy varmaan kehittää joku muu apukeino?

Suureksi helpotuksekseni Charly päätti heti olla Stenbackassa kuin kotonaan. Tämä viikko on ollut minulle kevyempää: vain pari ratsastusta ja muuten vähän taluttelua ja rapsuttelua. Charly on totuttautunut uuteen elämään ja mm. kävelykoneeseen ja treenaillut Mian kanssa vähän kaikenlaista. Eilinen Charly oli tosi kiva ratsastettava! Voisi kuvitella sen saaneen nyt ihan uuden vaihteen silmään, kun perinteisesti vaikeat asiat kuten väistöt sujuivat oikein hyvin. Alkuun vähän liiankin hyvin, koska runttasin pohkeella "vanhaan malliin" ja sillä saatiin aikaiseksi ihan liian jyrkkää väistöä. Kiinnostavaa, mihin vielä päädymmekään! Vaikka liitelimmekin eilen apuohjilla autettuna, on ilmassa pientä toivoa, että joskus voisimme pystyä samaan lennokkuuteen ilmankin. Voi kun Charly osaisi kertoa, mitä se on entisessä elämässään tehnyt! Kävelykoneet ja ohjasajo ovat nimittäin olleet niin tuttuja juttuja, että niihin on selvästi perehdytty tarkkaan ennenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti