Etusivu         Tytöt         Pojat         Myydään

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Valmistaudumme kisakauteen

Joku tätiratsastajan korvien välissä tapahtunut vinksahdus on päättänyt tehdä meistä (este)kilparatsukon. Osittain taustalla on varmaan ratsastajan "Because I'm worth it" -asenne tai äidiltä opittu "Olen jo niin vanha, että voin tehdä mitä vaan." Toteutan siis lapsena haaveeksi jääneitä unelmiani. Toisaalta uskon lujasti toteuttavana myös Herra C:n unelmia: se ilme, joka sille syttyy heti kun se ymmärtää kyseessä olevan (este)kilpailun, riittää vakuuttamaan kyynisimmänkin ihmisen siitä, että saksalainen estehevonen on toteuttamassa suurinta kutsumustaan.



Kun Charly tuli minulle, aloitimme yhteiselomme legendaarisesti klinikkareissulla ja parin kuukauden sairas- ja kuntoutumislomalla. Viime syksynä emme ehtineet kuin yksiin ulkopuolisiin kisoihin ja nyt on tarkoitus alkaa korjata tilannetta. Koska valmistautuminen on jo puoli voittoa, kirjaan tähän siis periaatteemme siitä, kuinka kisakauteen valmistaudutaan.

Lokakuu:
  • Napsitaan ruusukkeita omissa kisoissa ja käydään testaamassa myös ulkopuolista kisatarjontaa.
  • Todetaan, että entinen automaattilastattava hevonen on saanut klinikkareissulta trailerikammon.
  • Opitaan, että kisareissulle pitää ottaa mukaan varakappale kaikkea. Ja että pisteitä ei lisää, että ratsastaja juoksee kouluradalle lähestulkoon kirjaimellisesti housut nilkoissa.

Marraskuu:
  • Harjoitellaan "pulkkaan" eli meidän traileriin menoa. Porkkanoita kuluu säkkikaupalla. Homma alkaa sujua.
  • Ilmoittaudutaan muutamiin loppukauden kisoihin.
  • Viedään vetoauto rutiinihuoltoon. Huoltoliikkeen apupojalle käy "oho, putosi" -ilmiö ja rutiinihuollosta tulee kahden kuukauden ja neljän numeron arvoinen telakkakäynti.
  • Perutaan ilmoittautumiset ulkopuolisiin kisoihin.

Joulukuu:
  • Sijoitutaan omissa harjoituskisoissa ja kehitytään.
  • Auto tulee huollosta.
  • Traileri on hautautunut kinokseen.
  • Valmistaudutaan tulevaan kisakauteen ostamalla kisahuopa ja matching korvahuppu.


Tammikuu:
  • Kytätään internetiä päivittäin, että varmasti päästään ajoissa tutustumaan kisakalentereihin.
  • Treenataan. Ratsastaja aloittaa armottoman kuntokuurin ja sixpack alkaa näkyä. Herra C aloittaa hankitreenit ja saa ison pyöreän pepun.
  • Valmistaudutaan tulevaan kisakauteen ostamalla ratsastajalle uusi hevosen asusteisiin matchaava kisapaita.

Helmikuu:
  • Pidetään pakkasta. Kevyttä treeniä.
  • Herkuttomasta tammikuusta toipuva ratsastaja nauttii täysin rinnoin runebergintortuista, laskiaispullista, synttärikakuista jne.
  • Tehdään kisakalenteria.
  • Ei osallistuta mihinkään, kun kaikki suunnitellut kisat osuvat päällekäin jonkun pakollisen menon kanssa tai ne perutaan pakkasen takia.

Maaliskuu:
  • Huomataan, että hups - kisakausihan pitäisi avata jo ensi viikolla.
  • Sovitetaan kisa-asu. Todetaan, että valkoiset housut eivät näytä hyvältä aikuisella ihmisellä. Eivät vaan näytä. Piste.
  • Todetaan, että nyt olisi korkea aika aloittaa uudestaan traileritreeni. Pitäisikö myydä pääsylippuja?
  • Todetaan, että sattuneesta syystä ollaan tilanteessa, että kisahevosella ei ole kelvollista satulaa. Satulansovittaja on tulossa - päivää ennen suunniteltua kisastarttia.
  • Todetaan, että taas kerran mennään tyylillä "lahjattomat harjoittelee."

4 kommenttia:

  1. Heh, tosi hyvä yhteenveto tuosta valmistautumista :D
    Mutta mikä ihmeen OHO sille apupojalle sattui :o Törkeetä!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos:) Yksityiskohdat jäivät vähän hämäriksi, mutta jotenkin ne onnistuivat pudottamaan moottorin sisään metallinpalan, jota siellä ei pitäisi olla. Ja sitten kun sitä korjattiin ja ihmeteltiin, paljastui valitettavasti muutama omalla rahalla maksettava vikakin. Pöh.

    VastaaPoista
  3. Heh, loistava kirjoitus! Noinhan se menee ;)

    VastaaPoista